maanantai 2. maaliskuuta 2009

Torsbarnen: Ensimmäinen Sessio

Ensimmäinen sessio viikinkihenkistä, praedorin sääntöjä käyttävää peliä takana, hahmot luotuna ja paljon pelkurimaisia norjalaisia teurastettuna.

Juhon hahmosta tuli slaavilaissyntyinen, Jiko Susi -niminen erämies, joka syystä tai toisesta on muuttanut Varsinais-Suomen rannikolla sijaitsevaan Tapiolan kylään. Jaakko Karppisen hahmo, suomalaissoturi Seppo Tapionpoika taasen on kylän luottomiehiä sotaan ja suojeluun liittyvissä asioissa. Molemmat ovat olleet tärkeässä asemassa viimetalvisen Tarkolan naapurikylää vastaan käydyn sodan jälkeen -- viimeisiä elossa olevia kylän miehiä, ja Jiko vieläpä haaveilee vanhan päällikkö Olavin tyttären Lindan perään.

Kaksikon seikkailut alkavat, kun kevään korvilla Tapiolan lähistölle rantautuu norjalaismies, Ylfe Olmenpoika. Alun pienten väärinkäsitysten jälkeen Ylfestä paljastuu varsin miellyttäväkäytöksinen, erityisesti Tapiolan naisväen mieleen oleva miekkonen, joka kertoo olevansa suuresta suvusta ja kahden viikinkilaivan ylipäällikkö. Norjassa on valtaan noussut kuningas Olavi Tryggvenpoika, joka kiihkeässä kristinuskossaan vaatii vanhoja viikinsukuja hylkäämään vanhat jumalat ja ottamaan Herran ristin. Kun pakkokäännytykseen liittyy myös ikäviä lieveilmiöitä kuten murhia ja karkotuksia, niin Ylfe miehineen päätti paeta Norjasta vähän ryöstelemään ja kostoa kuolleiden sukulaisten puolesta hautomaan.

Olavin hännystelijä Harr Korppinokka yhytti kuitenkin Ylfen kaksi laivaa eräänä myrskyisenä yönä, toinen laiva upposi merenpohjaan ja vain Ylfe selviytyi rannalle; tältä rannalta Jiko ja Seppo miehen löytivätkin. Ylfe toivoo löytävänsä kyydin joko Ruotsiin tai etelään, mutta ei kuitenkaan suostu astumaan tanskalaiskauppias Haraldin alukseen; itse asiassa Harald lähteekin pian kylästä kun kuulee Ylfe Olmenpojan olevan kylässä -- onkohan tässä koira haudattuna?

Myöhemmin, läheiseltä saarelta löydetään myös joukko Ylfen toisen laivan miehistönä olleita miehiä johdossaan Ylfen oikea käsi Sigurd Mustaviitta. Sigurd viedään Ylfen puheille kylään, mutta jälleen näkemisen lämpö katoaa pian, kun Harr Korppinokan viikinkilaiva saapuu Tapiolaan. Kylä poltetaan, ja vaikka erityisesti Seppo teilaa monta norjalaissoturia, on Jikon, Sepon, Sigirdin ja Ylfen lopulta paettava metsään ylivoimaisen vihollisen tieltä.

Metsästä he todistavat, kuinka Harr Korppinokka ja joku tuntematon munkki polttavat Tapiolan mäkilinnoituksen -- ja suurimman osan Tapiolan väestä sen mukana. Jikon mielitietty Linda makaa kuolleena ja raiskattuna kylän rannassa...

Sessio päättyi seikkailijoiden ja kahden norjalaisen piileskelyyn lähimetsässä -- mikäs sen parempaa. Lisäksi 6 Ylfen miestä on läheisellä saarella piilossa, mutta he eivät saarelta paljon tähän hätään auta...

Pelikerta oli varsin hauska, ja ainakin itse olin tyytyväinen tapahtumien kulkuun. Jonkin verran jaoin roolipelikokemusta, mutta taistelukokemukset jäivät jakamatta. Molemmille pelaajille tulee siis roolipelikokemuksen lisäksi vielä jonkin verran kokemuspisteitä ensi kerralla.

2 kommenttia:

  1. Aivan mahtava tuo teema tossa pelissä :) Tuollasta tahtoo itsekkin kokeilla!!

    VastaaPoista
  2. Joo alku ainakin oli aivan kohtuullinen, vaikka hieman improna tulikin vedettyä. Tällaisella historiaan perustuvalla on kyllä omat etunsa -- mutta myös omat haittansa.

    Etuina näkisin sen, että kaikilla on ainakin jonkinlainen käsitys aiheesta ja minkälaista menoa on odotettavissa. Lisäksi helppo kuvailla paikkoja ja tuoda asioita pelaajille eläviksi.

    Haittoina näkisin sen, että loppujen lopuksi tekemistä ja seikkailuja voi olla pitemmän päälle vaikea keksiä, koska mahdollisimman "totuuden mukaista" menoa päätimme lähteä (muistaakseni) hakemaan. Toisaalta en edes haluaisi mitään lohikäärmeitä ja haltioita tällaiseen settiin sekoittaakaan; miksi pelata historiallista settingiä, jos siitä tekee fantasiaa?

    Toinen haitta, minkä näkisin, on se, että pj:llä ei ole samanlaista "valtaa" luoda oman näköistä settingiä, vaan jossain määrin on pysyteltävä meidän oman maailman asettamissa raameissa - eli ei lohikäärmeitä, taikuutta yms.

    Kolmas haitta on se, että tällainen setti on aina riippuvainen omista historian tiedoista ja halusta valmistella pelikertoja; eli paljon vierailuja wikipediassa luvassa... koska jälleen: miksi pelata historiallista settiä, elleivät faktat ole edes marginaalisesti oikeita (tosin ihan puhdasta historiaimitaatiota emme lähde hakemaan)?

    VastaaPoista