Praedor: Lunnaista

Tämä jäi pelissä käsittelemättä. Pistäkää vastauksia parhaaksi näkemässänne muodossa kommentteihin:

Kun taistelu Kantaskin edustalla rauhoittuu ja horlusilaiset palaavat takaisin asemiinsa, tuodaan haavoittunut - nyt jo tajuttomuuteen vajonnut - asemestari Valdir Harok ja vangiksi jäänyt, tiedustelijoita johtanut ritari tuodaan linnaan.

Kantaskissa aloitetuissa kuulusteluissa paljastuu, että vangiksi jäänyt holrusilainen onkin odotettua vaikutusvaltaisempi: hän on Holrusin läntisissä osissa vaikuttavasta vaikuttavan Byrnin huoneen vasalli, ja kaukaista sukua Byrnin päämiehelle, kreivi Karadille. Hän vakuuttaa kreivin maksavan varmasti hänestä hyvät lunnaat, ja Fallon lähettääkin Kantaskista miehen, Kantaskin linnankaartin entisen kapteeni Sandorin Holrusiin tiedustelemaan mahdollisia lunnaita. Sandorin sanotaan tuntevan Holrusin läntisen seudun kohtuullisen hyvin, mutta lähtee matkaan selvästi vastahakoisesti.

Noin kahta viikkoa myöhemmin Sandor palaa vahingoittumattomana, mutta matkan väsyttämänä, ja kertoo lupaavia uutisia. Kreivi Karad on selvästi halukas saamaan sukulaismiehensä takaisin, ja tarjoaa tästä 5 000 kultarahan ja 50 000 hopearahan lunnaat, jonka lisäksi seikkailijat saavat pitää ritarin kaikki muut varusteet (ketjuhauberkin, haukanpääkypärän siivillä ja haukka-aihetta jatkavat terässäärystimet) tämän sukuaarretta, lyömämiekka Sydämenturmaa lukuunottamatta. Palkkio on siis varsin houkutteleva!

Ennen kuin mitään lyödään lukkoon, saapuu kuitenkin lännestä, Solamnurista Aron Modredilta sana. Modredin päämies ei juurikaan poikiaan onnittele, vaan moittii kirjeessään Iberasin tottelemattomuutta ja Fallonin kyvyttömyyttä saada nuorempi veljensä tekemään mitä käsketään. Tärkein tieto on kuitenkin seuraava: itse herttua Isgimnur on kiinnostunut tästä Byrnin suvun ritarista, ja haluaa ritarin kuninkaan vangiksi - ja täten lunnaat menisivät myös kuninkaalle.

Herttua on tarjonnut vangista kiitollisuuttaan ja lupaa tehdä parhaansa, että Modredin suvun velkaa ainakin pienennettäisiin, mutta toisaalta 10 000 kultarahaa suoraan suvullekin on houkutteleva tarjous... mitä mieltä ovat Fallon ja Palon? Iberas toteaa, että hänelle päätös on yhdentekevä, ja lähtee teroittamaan kirvestään ja kiillottaman upeaa haarniskaansa.

***

Asiasta neuvoteltuaan Fallon ja Palon päättävät että lunnaat ovat liian hyvä tarjous hylättäväksi. Onneksi Fallon löytää kuitenkin kompromissin, joka toivottavasti miellyttää myös Isgimnuria ja kuningas Darelonia; Modredit ottavat sukunsa velkoihin 50 000 hopearahaa, mutta kullat lähetetään kunnianosoituksena kuninkaalle valtakunnan kassaan. Fallon pistää lähetin kohti Holrusia viestin kanssa, sillä Sandorille ja Palonille löytyy muita tehtäviä...

(Noin kolme viikkoa myöhemmin Kantaskiin saapuukin holrusilainen saattue mukanaan arkuittain kulta- ja hopearahoja. Fallon ja Palon pistävät rahat eteenpäin Solamnuriin, jossa Aron käyttää hopeat velanmaksuun ja suvun suhteiden/omistuksien ylläpitämiseen. Kullat menevät herttua Isgimnurin kautta kuninkaan holveihin, ja vaikka Darelon onkin huhujen mukaan pettynyt, kun ei saanut koko lunnassummaa itselleen, on hän myös toisaalta mairiteltu Modredin suvun kunnianosoituksesta. Tuskin 5000 kultarahan lahjoitus ainakaan Modredin suvun asemaa heikensi.)

Lisäksi pääsimme yhteysymmärrykseen 1. pelissä käyttöönotetun +1n suurien aseiden/kilpien off-hand hyökkäykseen. Se ei oikeastaan palvellut mitään, ja lisäsi vain muistettavia sääntöjä. Eli tästä lähin kilvellä/raskaalla off-hand aseella voi hyökätä normaalisti perusvaikeudella 3n+lisävaikeudet aikaisemmista toiminnoista/reaktioista. All is well and good!