tiistai 15. syyskuuta 2009

Sandor

Nyt kun Jarec siirtyi eläkkeelle katkeroituneena, sairaana ja rampana, ja Juhon hahmo Fallonkin toipuu jonkin aikaa saamistaan haavoista, pääsen minäkin ainakin yhden seikkailun ajaksi pelaajan pallille, ja vieläpä uudella hahmolla; Kantaskin taistosta selviytyneellä linnankaartin kapteeni Sandorilla.

Nimi on selvä kumarrus tiedätte-kyllä-kai-kenelle, ja taustastakin tarkkasilmäisimmät saattavat löytää yhteyksiä erääseen toisen fantasiatrilogia(kaksikon) hahmoon. Katsokaa hänen etujaan ja taitojaan, niin huomaatte kyllä, jos olette kyseisen sarjan lukeneet...



Sandor
Kantaskin asemies ja linnankaartin entinen kapteeni

Sandor, tällä hetkellä 28-vuotias, jäntevän lihaksikas ja tummakulmainen soturi, on alun perin holrusilainen maalainen, joka pakeni kotimaastaan surmattuaan erässä talonpoikaiskapinassa muuan paroni Matias Harnakin perillisen. Jonkin aikaa hän piileskeli Tutusin ja Holrusin rajakukkuloilla, mutta jäi lopulta kiinni, ja vain paikalle osunut paroni Seldor Kantaskista miehineen pelasti hänen henkensä.

Aluksi Sandor aiottiin vangita, sillä hän oli selvästi holrusilainen, mutta paroni Seldor antoi armon käydä oikeudesta, ja pestasi lainsuojattoman talonpojan palvelusväkeensä. Pian päätös osoittautui hyväksi, sillä Sandor paljastui taitavaksi eläintenkäsittelijäksi, ja hänellä oli riittävästi ruista ranteessa myös asemieheksi. Eipä aikaakaan, kun Kantaskin linnan ratsut olivat Sandorin vastuulla, kunnes tämäkin toimi oli liian vähäpätöinen, ja Sandor nimitettiin nuorestä iästään huolimatta Kantaskin linnankaartin kapteeniksi. Tämä jätti eläinten kanssa työskentelemiselle vähemmän aikaa, mutta kunnia oli sen verran suuri, ettei Sandor uskaltanut kieltäytyä.

Siitä asti Sandor on toiminut Kantaskin linnankaartin päällikkönä, kunnes sekä paroni että suurin osa hänen tovereistaan kuoli sodassa Holrusia vastaan. Nyt hän palvelee Fallon Modredia, Kantaskin käskynhaltijaa, mutta kantaa myös kaunaa edelleen linnan lähistölle leiriytyneille holrusilaisille joukoille. Menneisyytensä hän on parhaansa mukaan jättänyt taakseen, mutta holrusilainen paroni Matias Harnak ei ole antanut mitään anteeksi, vaan hautoo edelleen kostoa. Lisäksi Sandor on edelleen etsintäkuulutettu Holrusin valtakunnassa.

Vain harvat tietävät Sandorin olevan holrusilainen, ja tämän paljastuminen saattaisi tilanteen huomioon ottaen hyvinkin vaarantaa Sandorin hengen. Myöhemmin salaisuus-haitta voitaisiin vaikka vaihtaa johonkin muuhun, mutta nyt se sopii mielestäni hyvin Tutusin ja Holrusin välisen tilanteen ollessa mitä on.

Sandor on käytökseltään hillitty, mutta aavistuksen synkkyyteen taipuvainen asemies, joka on johtaja pikemminkin tilanteen pakottamana, kuin omasta halustaan. Hän ei kuitenkaan kestä vastaansanomista, vaan katsoo yleensä kylmästi vastaan hangoittelijaa tai riitapukaria, ennen kuin antaa omien nyrkkiensä puhua. Hän tuntee Kantaskin lähiseudun ylängöt hyvin, ja on taitava hevosmies, mutta huomattavin on hänen ominaisuutensa, ”kuudes aistinsa”, joka on pelastanut hänet monesta pulasta. Sanaansa hän ei suostu syömään, mutta toisaalta on varovainen sen antamisessa. Rohkeutensa hän on todistanut rajakahakoissa paimentolaisia, rosvoja ja holrusilaisia vastaan.

Sandor ei ole koskaan oppinut lukemaan – muut tehtävät eivät ole moiseen jättäneet aikaa – ja tämä hävettää Sandoria. Kenties hän jonain päivänä oppii kirjoittamaan muutakin kuin oman puumerkkinsä.


Hahmolomake
Voima:16
Terveys:16
Ketteryys:13
Valppaus:11
Sisukkuus:13
Karisma:10

Edut: Eläinystävä 2*, Kotiseutu 2, Rohkea 1, Vaisto 4
Haitat: Kunniallinen 1, Lainsuojaton 2, Salaisuus 2, Vihollinen 3, Äkkipikainen 1

Vauriobonus: +1, Veri: 13, Syvä haava: 9, Kantokyky: 450

Erätaidot 10, Haavojen hoito 9, Ihmistuntemus 11, Johtaminen 12, Kauppareitit 8, Kovistelu 10, Kilvet 13, Kädentaidot 10, Lyömäaseet 15, Metsästys 10, Ratsastus 15, Sotataito 10, Tappelu 12, Veitset 10, Väistö 13

*Eläinystävää ei vielä ole, vaan se voisi kenties tulla joskus pelien kautta esimerkiksi löytöpentuna tai vastaavana? On jotain mitä odottaa…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti