Jatkoa edelliselle merkinnälle.
Väkijoukon keskellä seisoi kaksi teurastajan veriseen essuun pukeutunutta, rotevaa miestä, joiden kasvoilta paistoi taikauskoinen raivo ja pelko. Toinen miehistä piteli levottomasti liikahtelevaa ja päätään paiskovaa ratsua, ja toinen mies retuutti nuorta naista tämän kuparinvärisistä hiuksista.
"Hakekaa seriffi!" naista pitelevä teurastaja karjaisi naama punaisena. "Me saimme tämän noidan kiinni verekseltään. Hän yritti kirota meidän pojan mustilla loitsuillaan!"
Väkijoukon läpi kävi kauhistunut kuhina, johon naisen vastalause lähes hukkui. Hänen äänensä oli tuskasta pingottunut, mutta kirkas ja selkeä, ja hänen vierasmaalainen korostuksen oli lähes huomaamaton.
"Jumalien nimeen, yritin vain auttaa!" nainen parkaise miehen retuuttaessa ilkeästi häntä hiuksista.
Vain hetkeä aikaisemmin olin epäillyt Karlonin rehtiä luonnetta, mutta myönnän nöyränä, että tuolloin hän toimi minua nopeammin. Heti naisen hädän nähtyään hän tempaisi muutamat vielä edessään seisovat kaupunkilaiset sivuun.
"Tuolla tavalla täällä ei asioita hoideta!" seppä moitti kovaan ääneen kahta teurastajaa ja heristi heille sormeaan. "Näkeehän sen sokeakin että häneen sattuu! Päästä irti hänestä!"
Teurastajat yllättyivät Karlonin väliintulosta, ja hevosta pitelevä mies oli päästää ratsun suitset irti. Toinen teruastaja kuitenkin vain mulkaisi Karlonia ja ärähti:
"Älä sinä puutu tähän! Tämä nainen yritti noitua minun poikaparkani! Hän lausui outoja taikasanoja ja heilutteli sormiaan poikani pään yllä! Jumalat yksin tietävät minkälaisia loitsuja hän oli punomassa, mutta onneksi ehdin väliin, ennen kuin noita sai loitsunsa valmiiksi! Tämä nainen menee seriffin selliin, ja jos jumalat ovat suopeita, niin sieltä suoraan roviolle!"
Olin juuri itsekin päässyt pujottelemaan kaupunkilaisten ohi, kun nainen parkaisi jälleen teurastajan kovakouraisessa otteessa.
"En minä tehnyt mitään pahaa!" nainen väitti ja aikoi sanoa vielä jotain, mutta tätä pitelevä mies ravisti naista hiuksista saaden tämän parkaisemaan tuskasta.
Teurastajan ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä kytevä vihainen käytös ja kaupunkilaisten hiljainen hyväksyntä saivat sappeni kiehahtamaan, ja käteni laskeutui kuin huomaamatta vyöllä roikkuvan miekkani kahvalle. Karlon oli kuitenkin jälleen minua nopeampi ja oli tarttunut naista pitelevän miehen ranteeseen. Voimakas vääntö pakotti miehen helposti irrottamaan otteensa neidosta, ja kun toinen teurastaja aikoi irrottaa otteensa hevosen suitsista ja rynnätä toverinsa avuksi, mutta minä astuin nopeasti tämän tielle, käsi selvästi miekan kahvalla.
"Mietipä toisen kerran mitä teet seuraavaksi", sihahdin hampaideni välistä ja katsoin teurastajaa syvälle silmiin. Mies vilkaisikin ympärilleen epävarmasti, muttei ehtinyt hyökätä tai paeta kun ympärillemme kerääntyneen väkijoukon takaa kuului kimeä pillin vihellys ja käskemään tottuneen äänen karjaisu vaati saada tietää mitä oli tekeillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti